Metsäpoluilla tulvi ja jouduimme tuosta puiden välistä puikkelehtimaan. Anton on kyllä niin varmajalkainen ja rauhallinen. Sille on selkeesti kunnia-asia, että ratsastaja varmasti pysyy selässä.
Vaikka välillä vähän säpsyiltiinkin erilaisia linnunlauluja ja pyrähdyksiä.
Mä en mee koskaan yksin hevosen kanssa maastoon. Onneksi isäntä ja Muppe lähtevät eväiden voimin seuraksi.
