sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Paluu menneeseen

Lyhyt matkakertomus viimetalvisesta Afrikan matkastamme. Helin matkatoimisto räätälöi meille omatoimimatkan; lennot, lentokenttä kuljetukset ja hotellit varattiin etukäteen Suomesta. Kaikki järjestelyt sujuivat erinomaisesti. Matka oli mahtava ja Afrikkaan palaamme vielä joskus!

Zimbabwe

Zimbabwen kriisi näkyi kaikkialla. Olimme lähes ainoat turistit. Asuimme kuitenkin upeassa Victoria Falls hotellissa, joka oli aivan Victorian putouksien läheisyydessä. Putouksen kuohut kuuluivat ja näkyivät hotellin terassille. Palvelu oli erinomaista, meistä pidettiin hyvää huolta. Vierailu putouksilla oli eksoottinen.




Kävelimme pientä viidakkopolkua; törmäsimme villisikaperheeseen, näimme apinoita ja puhveleita.




Kun lähdimme vartioidulta putouksen alueelta kylälle, saimme runsaasti kaupustelijoita ja turistipoliisit matkaamme. Kaupustelijat olivat kovin ystävällisiä, tavaroita sai katsella ja ihailla rauhassa ja mitään ei ollut pakko ostaa. Torilla oli myynnissä puu- ja kiviveistoksia. Valuuttana olisi käynyt kaikki muu kuin Zimbabwen oma raha; USAn dollarit, Etelä-Afrikan Zarit, omat farkut tai lenkkarit oli käypää valuuttaa. Zimbabwessa on kaikesta pulaa. Paikalliset itse käyvät vähän matkan päässä Sambian puolella ostoksilla.

Teimme ensimmäisen safarimme norsuilla ratsastaen.



Erityisen jännittävää oli mennä sellaisen lammikon poikki, jossa oli krokotiilejä! Retki oli poskettoman kallis paikalliseen hintatasoon nähden, mutta toisaalta elefantin pitäminen on varmaan kallista. Norsuthan syövätkin jo pelkästään 20 tuntia vuorokaudessa.

Putoukselta meidät haettiin safarileirille, Matetsi Water Lodgeen. Meillä oli mökki pienen uima-altaan kera aivan krokotiilejä ja virtahepoja täynnä olevan Sambesi joen rannalla. Leiriimme kuului neljä mökkiä, mutta vain yhdessä meidän lisäksi oli asukas. Mökki vastasi siistiä hotellihuonetta; makuuhuone ja kylpyhuone, eteinen, terassi. Ja yöt nukuttiin moskiittoverkon alla.

Leirin aikataulu oli hyvin suunniteltu
5.30 herätys
6.00 aamusafari (tällöin eläimet ovat vilkkaita, hyvä mahdollisuus nähdä petoja saalistamassa)
9.00 aamiainen (koko leirille, mutta meidän lisäksi täällä oli vain yksi new yorkilainen nainen).
vapaata oleskelua joko yhteisissä tiloissa tai omalla altaalla
13.00 lounas omissa tiloissa
16.00 tee ja lähtö ilta safarille (paluu tapahtui vasta pilkkopimeässä, jolloin oli mahdollista kuulla viidakon meteli ja nähdä paljon kiiluvia silmiä)
20.00 illallinen

Palvelu täällä oli erinomaista. Safarit oli toteutettu hienosti. Jopa pöytäliinat löytyivät safarilla kun pidimme kahvituokiota. Ötököitä kyllä oli, melkein nyrkin kokoisia pörriäisiä ja kynän mittaisia tuhatjalkoja. Näimme kirahveja, seeproja, norsuja, antilooppeja, apinoita, krotiilejä, virtahepoja, puhveleita, hyeenoita, shakaaleita. Mutta leijonat jäi näkemättä vaikka lähellä oltiin kun tuoreet tassun jäljet löydettiin.



Viimeisenä iltana, jouluaattona, safarilta palattuamme, oli meillä huoneessa odottamassa lämmin vaahtokylpy ja koko kylpyhuoneen lattia oli koristeltu kukkien terälehdin. Jouluaatto ateria oli loistokas.

Matkamme jatkui Victoria Fallsin kentältä Johannesburgiin ja sieltä edelleen Kapkaupunkiin.


Etelä-Afrikka

Ystävällisen Zimbabwen jälkeen, Etelä-Afrikka tuntui aluksi hieman tylyltä.

Aluksi menimme Spiersin viinialueelle. Alue on myös mansikka-aluetta ja kyllä ekan illallisen buffet pöydän mansikat menivät meidän suihin. Maku oli lähes yhtä maukas kuin kotimaisten mansikoiden. Ja totta kai viinejä maisteltiin. Itse olen saksalaisen makean valkoviinin ystävä, mutta näistä viineistä löytyi paljon parempia.

Alueelta löytyi kaikkea kivaa puuhaa, erityisen jännittävää oli käydä leopardeja silittämässä ja kotkia ruokkimassa.

Loppuajan asuimme Waterfrontin alueella. Koska liikenne oli vasemman puoleista, vuokrasimme auton kuljettajineen. Teimme päiväretken Hyväntoivonniemelle, jossa Atlantin ja Intian valtameret kohtaavat.



Kävimme risteilyllä katsomassa merileijona yhdyskuntaa, tutustuimme pingviineihin ja strutsifarmiin. Ja totta kai yhtenä päivänä nousimme Pöytävuorille.



Waterfrontin alueella on 400 kauppa ja ravintolaa. Meidän hotellilta sinne jaksoi kävellä, mutta myös kuljetus oli järjestetty. Hintataso Etelä-Afrikassa oli edullinen. Edullisin lounas maksoi meiltä kolmelta 10 euroa (pasta lounas ja juomat) ja kallein oli meidän hääpäivä illallinen alkupaloineen, merenantimineen ja kuohuviineineen 100 euroa.

Kapkaupunki vaikutti kovin länsimaalaiselta. Onneksi olimme käyneet Zimbabwessa näkemässä oikeaa Afrikkaa. Toki teimme vielä opastetun retken Township alueelle, jossa köyhä, musta väestö asuu. Melkomoisia hökkeleitä kaikenlaisista rakennusmateriaalista sinne oli tehty.



Ja lankaakin ostin. Ystävystyin etukäteen ravelryn kautta etelä-afrikkalaiseen Vinniin, joka antoi hyviä matkavinkkejä ja osoitteen, josta ostaa Vinnin värjäämää lankaa.

Lennot (kesto)
Helsinki - Frankfurt (2:35)
Frankfurt - Johannesburg (10:25)
Johannesburg - Victoria Falls (1:45)
Victoria Falls – Johannesburg (1:45 )
Johannesburg - Cape Town (2:10)
Cape Town - Johannesburg (2:00)
Johannesburg - Frankfurt (10:20)
Frankfurt – Helsinki (2:25)

Hotellit
Victoria Falls 2 yötä
Matetsi Water Lodge 3 yötä
The Village at Spier Hotel 3 yötä
Radisson SAS Hotel Waterfront 8 yötä

Linkit
- Helin matkat
- Victoria Falls Hotell
- Matetsi Water Logde
- Radisson SAS hotel Waterfront
- Pöytävuoret wikipediassa
- Zimbabwe wikipediassa
- Etelä-Afrikka wikipediassa
- Orion Wool & Craft

Gadgetissa oli virhe