Olimme tänään parin tunnin maastossa issikoilla. Ja kyllä, uskalsin laukata. Taitaa se vaan olla niin, että islannin hevonen on sen verran pieni, että laukkakin otetaan pienin askelin ja tämä sopii mulle.
Mä menin Blesillä, Ronja Pipsalla ja Hanne Valkyrialla, paikassa Mintzun Issikkatalli.
Tykkäsin Blesistä. Sillä on ihana tasainen töltti ja mukava laukka. Mutta sen käynti - huh - luulin, että tilsat kerääntyi kavioihin, mutta se taisikin käynnissä hieman nukahdella ja sen vuoksi kompuroi. No, eihän siinä auttanut kuin itse olla valpaampi ja muistutella pollelle, että täällä kyydissä ollaan.
