maanantai 31. elokuuta 2015

Unelmaviikko Pohjois-Islannissa

Mun suuri unelma päästä Islantiin ratsastamaan islanninhevosilla toteutui kun oleskelin viime viikon Polar Hestar -tilalla, Grenivikissä, Pohjois-Islannissa.


































Hevoset
Islannissa on noin 40.000 hevosta. Islanninhevonen on yksi maailman vanhimmista hevosroduista ja se halutaan pitää terveenä ja puhtaana. Islantiin ei saa tuoda hevosia ja käytettyjen ratsastusvälineiden kanssa on myös rajoituksia, kts. linkki.



Meidän maatilalla asustaa yli 130 hevosta, joten valinnavaraa oli. Ratsastusoppaat osasivat kyllä tehdä hyvät polle-valinnat kullekin kolmen päivän viiden tunnin ratsastusvaellukselle.



Issikat ovat täällä vahvoja, pirteitä ja reippaita. Töltti on tasaista ja laukka sytyttää - ilmeisesti jo siksikin kun vaelluksen jälkeen talliin pihaan laukataan!


Hevosilla ei ole omia satuloita vaan ratsastaja valitsee satulan, jota sit kaikkina päivinä käytetään niin ei tarvitse erikseen säätää jalustimia. Satulahuopia ei käytetä. Täällä ei menty sellaisessa possujonossa kuten olen Suomessa issikoilla tottunut vaan oli hyvä jättää vähän väliä edessä olevaan, jotta polle näkee mihin astuu. Tosin, kyllä välillä kuljettiin epämääräisessä kasassakin. Välillä pysähdyimme ja annoimme hevosten syödä, evästauolla otettiin jopa satulat ja turpahihnat pois.


Issikka on hyvin voimakas ja varmajalkainen. Oli upeaa ratsastaa täysin hiljaisessa maastossa; ei ollut liikenteen ääniä, ei puiden kohinaa, ei ötököitä. Vain hevoset ja lampaat.




Tuuli oli voimakas - onneksi otin merinovillaisen alusasun mukaan - sille oli käyttöä.

































Lampaat
Hevosten lisäksi lampaita oli kaikkialla. Islannissa on kesäisin noin miljoona lammasta, jotka kerätään ja lajitellaan syyskuun lopulla ennen talven tuloa. Meidän maatilalla on noin 250 lammasta.



































Luonnonihmeet



Pitkänenäinen noita trolli.


Islanti tuntuu olevan pelkkää tulivuorta ja kovettunutta laavaa. Islannin maaperä on hyvin aktiivinen, tulivuoren purkauksia on noin viiden vuoden välein ja maanjäristyksiä jatkuvasti.



Ratsastuksien lisäksi vaelsimme myös jalan. Kävimme katsomassa kuohuvaa Godafossin putousta.



Kävimme ihmettelemässä trolleja ja menninkäisiä Dimmuborgirin laavalabyrintissä.





Kuumia (ja haisevia) lähteitä Hveririssä.











































Harvinaisia pseudokraattereita, joita on Myvatnin lisäksi vain Marssissa.































Uimahallit
Islantilaiset käyvät paljon uimassa - tai no, ei ne ui vaan lilluu kuumissa altaissa. Uimahalleissa on pukukopit ja suihkut sisällä ja altaat ulkona. Tällaisissa käytiin iltaisin rentoutumassa.

Jardbödinin kylpylä































Villa
Aitoja käsinneulottuja villapaitoja löytyy runsas valikoima Reykjavikistä The Handknitting association of Icelandin -kaupoista sekä tietty Lettlop lankaa. Turistikauppojen paidat on toki suunniteltu Islannissa mutta neulottu muualla. Villaa ja villatuotteita kannattaa ostaa. Ne on suht edullisia ja niistä saa myös tax freen!

ja ostinhan mä....






























Valmismatkalla
Matka oli Sagamatkojen 12 hengen ryhmämatka, johon kuului täysylläpito. Omaa rahaa ei tarvinnut kuin tuliaisostoksiin ja viimeisen illan ruokiin. Matkanjohtajana toimi jo vuosia Islannissa asunut Satu Rämö. Aiemmilla Islannin matkoillani olen liikkunut Sadun kirjoittaman Mondon matkaoppaan avulla ja nyt oli tosi kiva kuulla monipuolisia tarinoita islantilaisista, heidän tavoistaan, arjesta, uskomuksistaan. Sadun tänä vuonna ilmestynyt kirja Islantilainen voittaa aina  pitää sisällään paljon noita mielenkiintoisia juttuja. Suosittelen!

Matkakässänä mulla oli Kappa, jota rupesin jo lentokoneessa modaamaan kun tuntui niin tylsältä neuloa.


Kolmen tunnin aikaero ja tottumukseni herätä aikaisin sai aikaan matkanjohtajan justkohta syntyvälle vauvalle sukat.







































Täydellinen viikko.


Minulla on uusi unelma!




Gadgetissa oli virhe