Rohkaisin mieleni ja lähdin serkkuni issikalla serkkuni johdolla maastoon.
Melkein heti löysimme yhteisymmärryksen Disan kanssa.
Vaikka se lähti liikkeelle ennen kuin olin selässä ja vähän venkuili satuloidessa.
Mähän olen niin tottunut Antoniin, että vieras polle kyllä jänskättää. Mutta kiva maastoretki oli, viikon päästä uudestaan. Kiitos Hannele!