En tiedä vieläkään

Siis sitä, että tuliko Tajmahal villatakista kiva….joka tapauksessa valmis on! Tein tuota Jaegerin villapuseroa ja tätä villatakkia rinnakkain ja lähes peräkkäisinä päivinä tuli myös valmista. Ja nyt alkavat helteet……pitäiskö mun jos siirtyä kesäneuleisiin?

Malli: omasta päästä, helmassa ja hihansuissa pitsikuviota, muutoin mustikkaneulosta
Lanka: SuperTajMahal, 70%villa, 22% silkki, 8% kasmir, 11 x 50 g
Puikot: Knitpicks 4 mm

Yksinkertaisesti kiva

Olen iloisesti yllättynyt puseron tekeleestäni.

Tein lankavaihtoa talvella ystävän kanssa ja innostuin saman tien neulomaan uudesta langasta. Lanka oli aika ohutta ja kun tein pyörönä 250 silmukalla, tuntui jo välillä, että tämä on niitä neuleita, jotka eivät ikinä valmistu.

Ja sitten yks kaks yllättäen, tämä onkin valmis. Olen tosi tyytyväinen. Ihan varmana tulee pidettyä, vaikka toivottavasti näin kesällä ei tarvetta villapuserolle ole.

Mallineule: 2 o, 3 n, helmassa, hihansuissa ja

kaula-aukossa 14 kerrosta sileää oikeaa,
250 s, hihat 55s-77s
Lanka: Jaeger Matchmaker Merino 4 Ply,

350 g, väri shade 758
Pyöröpuikot: KnitPicks, 3.25 mm

Esittelyssä tuliaishuivi

Tein tyttäreni sveitsiläiselle kummitädille kevätpäiväntasaus huivin.

Malli: Kevätpäiväntasaushuivi
Lanka: Kokenilli+krappi värjätty 100 % villalanka, 200 g
Puikot: 4,5 mm

Lanka rupesi loppumaan kesken, joten jouduin inspiroimaan. Tein vihjeen 4 toistot vain kerran, jätin vihjeen 5 väliin ja lopetin kerrokseen 206, jonka jälkeen tein 3 kerrosta aina oikein ja päättelin.

Montako olutta tarvitaan ennen kuin minä pääsen virkkaamaan?

Vastaus: 19 kpl! Kruunukorkkien päälliset ovat nopeita ja helppoja virkattavia.

Virkkasin pannunalusia, sopivat vaikka mökkituliaisiksi. Käytin värjäyskurssien koepätkä lankoja, mutta yhtä hyvin näihin vois käyttää jämälankoja.

Ohje löytyy kirjasta: Virkattua, Katriina Leppänen ja Antti Huittinen, Otava

Paluu menneeseen

Lyhyt matkakertomus viimetalvisesta Afrikan matkastamme. Helin matkatoimisto räätälöi meille omatoimimatkan; lennot, lentokenttä kuljetukset ja hotellit varattiin etukäteen Suomesta. Kaikki järjestelyt sujuivat erinomaisesti. Matka oli mahtava ja Afrikkaan palaamme vielä joskus!

Zimbabwe

Zimbabwen kriisi näkyi kaikkialla. Olimme lähes ainoat turistit. Asuimme kuitenkin upeassa Victoria Falls hotellissa, joka oli aivan Victorian putouksien läheisyydessä. Putouksen kuohut kuuluivat ja näkyivät hotellin terassille. Palvelu oli erinomaista, meistä pidettiin hyvää huolta. Vierailu putouksilla oli eksoottinen.

Kävelimme pientä viidakkopolkua; törmäsimme villisikaperheeseen, näimme apinoita ja puhveleita.

Kun lähdimme vartioidulta putouksen alueelta kylälle, saimme runsaasti kaupustelijoita ja turistipoliisit matkaamme. Kaupustelijat olivat kovin ystävällisiä, tavaroita sai katsella ja ihailla rauhassa ja mitään ei ollut pakko ostaa. Torilla oli myynnissä puu- ja kiviveistoksia. Valuuttana olisi käynyt kaikki muu kuin Zimbabwen oma raha; USAn dollarit, Etelä-Afrikan Zarit, omat farkut tai lenkkarit oli käypää valuuttaa. Zimbabwessa on kaikesta pulaa. Paikalliset itse käyvät vähän matkan päässä Sambian puolella ostoksilla.

Teimme ensimmäisen safarimme norsuilla ratsastaen.

Erityisen jännittävää oli mennä sellaisen lammikon poikki, jossa oli krokotiilejä! Retki oli poskettoman kallis paikalliseen hintatasoon nähden, mutta toisaalta elefantin pitäminen on varmaan kallista. Norsuthan syövätkin jo pelkästään 20 tuntia vuorokaudessa.

Putoukselta meidät haettiin safarileirille, Matetsi Water Lodgeen. Meillä oli mökki pienen uima-altaan kera aivan krokotiilejä ja virtahepoja täynnä olevan Sambesi joen rannalla. Leiriimme kuului neljä mökkiä, mutta vain yhdessä meidän lisäksi oli asukas. Mökki vastasi siistiä hotellihuonetta; makuuhuone ja kylpyhuone, eteinen, terassi. Ja yöt nukuttiin moskiittoverkon alla.

Leirin aikataulu oli hyvin suunniteltu
5.30 herätys
6.00 aamusafari (tällöin eläimet ovat vilkkaita, hyvä mahdollisuus nähdä petoja saalistamassa)
9.00 aamiainen (koko leirille, mutta meidän lisäksi täällä oli vain yksi new yorkilainen nainen).
vapaata oleskelua joko yhteisissä tiloissa tai omalla altaalla
13.00 lounas omissa tiloissa
16.00 tee ja lähtö ilta safarille (paluu tapahtui vasta pilkkopimeässä, jolloin oli mahdollista kuulla viidakon meteli ja nähdä paljon kiiluvia silmiä)
20.00 illallinen

Palvelu täällä oli erinomaista. Safarit oli toteutettu hienosti. Jopa pöytäliinat löytyivät safarilla kun pidimme kahvituokiota. Ötököitä kyllä oli, melkein nyrkin kokoisia pörriäisiä ja kynän mittaisia tuhatjalkoja. Näimme kirahveja, seeproja, norsuja, antilooppeja, apinoita, krotiilejä, virtahepoja, puhveleita, hyeenoita, shakaaleita. Mutta leijonat jäi näkemättä vaikka lähellä oltiin kun tuoreet tassun jäljet löydettiin.

Viimeisenä iltana, jouluaattona, safarilta palattuamme, oli meillä huoneessa odottamassa lämmin vaahtokylpy ja koko kylpyhuoneen lattia oli koristeltu kukkien terälehdin. Jouluaatto ateria oli loistokas.

Matkamme jatkui Victoria Fallsin kentältä Johannesburgiin ja sieltä edelleen Kapkaupunkiin.

Etelä-Afrikka

Ystävällisen Zimbabwen jälkeen, Etelä-Afrikka tuntui aluksi hieman tylyltä.

Aluksi menimme Spiersin viinialueelle. Alue on myös mansikka-aluetta ja kyllä ekan illallisen buffet pöydän mansikat menivät meidän suihin. Maku oli lähes yhtä maukas kuin kotimaisten mansikoiden. Ja totta kai viinejä maisteltiin. Itse olen saksalaisen makean valkoviinin ystävä, mutta näistä viineistä löytyi paljon parempia.

Alueelta löytyi kaikkea kivaa puuhaa, erityisen jännittävää oli käydä leopardeja silittämässä ja kotkia ruokkimassa.

Loppuajan asuimme Waterfrontin alueella. Koska liikenne oli vasemman puoleista, vuokrasimme auton kuljettajineen. Teimme päiväretken Hyväntoivonniemelle, jossa Atlantin ja Intian valtameret kohtaavat.

Kävimme risteilyllä katsomassa merileijona yhdyskuntaa, tutustuimme pingviineihin ja strutsifarmiin. Ja totta kai yhtenä päivänä nousimme Pöytävuorille.

Waterfrontin alueella on 400 kauppa ja ravintolaa. Meidän hotellilta sinne jaksoi kävellä, mutta myös kuljetus oli järjestetty. Hintataso Etelä-Afrikassa oli edullinen. Edullisin lounas maksoi meiltä kolmelta 10 euroa (pasta lounas ja juomat) ja kallein oli meidän hääpäivä illallinen alkupaloineen, merenantimineen ja kuohuviineineen 100 euroa.

Kapkaupunki vaikutti kovin länsimaalaiselta. Onneksi olimme käyneet Zimbabwessa näkemässä oikeaa Afrikkaa. Toki teimme vielä opastetun retken Township alueelle, jossa köyhä, musta väestö asuu. Melkomoisia hökkeleitä kaikenlaisista rakennusmateriaalista sinne oli tehty.

Ja lankaakin ostin. Ystävystyin etukäteen ravelryn kautta etelä-afrikkalaiseen Vinniin, joka antoi hyviä matkavinkkejä ja osoitteen, josta ostaa Vinnin värjäämää lankaa.

Lennot (kesto)
Helsinki - Frankfurt (2:35)
Frankfurt - Johannesburg (10:25)
Johannesburg - Victoria Falls (1:45)
Victoria Falls – Johannesburg (1:45 )
Johannesburg - Cape Town (2:10)
Cape Town - Johannesburg (2:00)
Johannesburg - Frankfurt (10:20)
Frankfurt – Helsinki (2:25)

Hotellit
Victoria Falls 2 yötä
Matetsi Water Lodge 3 yötä
The Village at Spier Hotel 3 yötä
Radisson SAS Hotel Waterfront 8 yötä

Linkit
- Helin matkat
- Victoria Falls Hotell
- Matetsi Water Logde
- Radisson SAS hotel Waterfront
- Pöytävuoret wikipediassa
- Zimbabwe wikipediassa
- Etelä-Afrikka wikipediassa
- Orion Wool & Craft

Arvontapalkinto vyyhdit saa Arja - onnittelut!

Kiva kun kävitte kommentoimassa. Arvonta tapahtui hyvin perinteisesti; laitoin nimet lapuille ja kulhoon, tytär toimi onnettarena. Ja Arjan nimihän sieltä nousi. Hyvä onni Arjalla, kun tiedän, ettei hän itse osta lankaa ja olikos Pepin lempiväri ruskea?

Nyt on blogi testattu ja kohtalaisen oman näköiseni. Pdf muodossa olevia ohjeita en ole vielä osannut linkittää sivulle. Osaisiko joku neuvoa bloggerin käytössä?

Tässä samalla esittelen kaksi suht uutta ja tuiki tarpeellista neulojan lisävarustetta.
Sain Äitienpäivä lahjaksi Knit Pron Chart keeperin, todella tehokkaat magneetit, kyllä nyt pysyy kaaviot paikallaan.

Ja jo hieman aiemmin hankin Knit Pron Delux-tarvikekansion. Tämä on pieni vetoketjullinen salkku, johon mahtuu kaikki puikot ja kaapelit. Näppärä ottaa mukaan lomareissuille. Nyt puikot kulkevat mukana ja reissuilta ostetut langat pääsevät vaikka heti puikoille.

Punasipulista vihreäksi

Kevät sää innosti värjäämään. Ja koska kaapista löytyi jo syksyllä Prismasta haettu vihannespussillinen punasipulin kuoria ja 4 vyyhtiä ikävän haaleiksi värjättyä lankaa, laitoin kattilat kiehumaa.

Ensimmäinen värjäysliemi; Keitin sipulin kuoria 10 litran kattilassa tunnin ajan. Jäähdytin liemen. Siivilöin kuoret pois ja laitoin jo kertaalleen pietaryrtillä värjätyt vyyhdit liemeen.

Keitin noin 60 asteessa tunnin verran. Lanka on Ketunpäältä ostettu alun perin luonnon valkoinen ihana sekoitelanka: villa 60 %, bambu 20 %, silkki 20 %. Langan koostumuksen takia käytin normaalia alempaa lämpötilaa. Lopputuloksena oli tumman vihreä lanka, joka odottaa Seijap:n pitsihuiviohjetta. Olen aiemmin värjännyt suoraa tuota samaa luonnon valkoista punasipulilla ja sain silloin väriksi kirkkaamman vihreän.

Jälkiliemi; laiton jo kertaalleen värjätyt vaalean marjapuuron väriset vyyhdit edellisen värjäyksen jäähtyneeseen liemeen ja keitin taas noin tunnin 60 asteessa. Väriä ei näyttänyt tulevan riittävästi, joten heitin liemeen lopuksi hieman kokenillia ja teelusikallisen soodaa. Ruskeaa, aavistuksen punertaa väriä tuli. Koska kaikki vyyhdit olivat jo kertaalleen värjätyt, en käyttänyt puretuksia ollenkaan. Aiemmassa värjäyksessä niissä oli puretuksena viinikivi ja aluna.

Upeat langat sain!

Nyt jään odottamaan lupiinin kukintaa. Tänä vuonna kokeilen punaisilla kukilla. Edellisvuosien lupiinikukka värjäykset olen tehnyt sinisillä kukilla ja lopputuloksena saanut ihanaa lehmuksen vihreää.

Jotta saisin tietää, kuka näitä juttujani lukee, toivon kommentteja. Kaikkien tähän blogimerkintään 15.5. mennessä kommentoineiden kesken, arvon nuo ruskeat vyyhdit.

Aura/-lle

Kuinkahan kauan ystäväni Aura on jo ehtinyt suunnitella neulovansa Auran? Varmaan siitä asti kun Punokset puikoille kirja ilmestyi. No eipä mitään, sanontahan menee, että hyvin suunniteltu on puoleksi tehty ja niinpä päätinkin yllättää Auran valmiilla Auralla.

Malli: Aura, Punokset Puikoille kirjasta
Lanka: Grignasco Merinosilk vajaa 100 g

Huivi valmistui jo viime vuonna, mutta nyt se vasta löysi paikkansa Auran harteilla – toivottavasti.

Vappuna Pärnussa - miniloma piristi, nyt jaksaa taas kesälomaan!

Asuimme Scandic Rannahotellissa aivan Pärnun kauniiden hiekkarantojen kupeessa 3 yötä. Hotelli on upea, vuonna 1937 rakennettu funktionaalinen rakennus. Kävimme kahlailemassa meressä ja matalaa rantaa tuntui riittävän.

Pärnu on niin pieni paikka, että tärkeimmät nähtävyydet on nopeasti katsottu; Raatihuone, Elisabetin ja Katariinan kirkot, Steinerin talo.

Keskustan kävelykadulla Rüütlilla ja sen poikkikaduilla sijaitsee kaupat, ravintolat ja kahvilat. Iso käsityökauppa löytyi Hospidali 3, Rüütlin poikkikatu yliopiston apteekin kulmalta. Kaupassa oli valtava valikoima kankaita. Neulelankoja oli vähän, lähinnä akryylilankoja, mutta addeja löytyi. Rüütlin ja Pühavaimun kulmassa on kristallikauppa täynnä ihania kulhoja, maljakoita ja värillisiä laseja. Hinnat vaikuttivat edullisilta. Kaupan vieressä Pühavaimu 13, on kahvila, josta saa Pärnun maukkaimmat munkit. Kristallikaupan vieressä Rüütlilla on pieni käsityökauppa, jossa oli muun muassa Novitaa, hahtuvaa, Katyaa ja merisetaa. Meriseta kiinnosti, mutta oli 10 eek kalliimpaa kuin Tallinnassa. Hyvä ravintola löytyi Nikolai 24 Jussin viinakaupan vierestä.

Pärnuun tietysti tullaan kylpemään. Me käytiin Tervise Paradiis kylpylässä sekä perjantaina että lauantaina. Kolmen tunnin perhelippu maksoi 360 eek. Kylpylään tullaan rentoutumaan, mutta meille kävi toisin. Liukumäet ja vuoristojoki menivät niin hurjasti, että seiniin törmättiin jatkuvasti. Ens kerralla täytyy ottaa kypärä ja muut suojat matkaan. No, mustelmia tuli vain meille aikuisille, tytär oli innoissaan – ”just siistii” ja vuoristojoesta tuli ehdoton suosikki.

Matkakäsityönä mulla oli Jaeger Matchmaker langasta simppeli villapusero (joka tuskin valmistuu koskaan). Teen 3 n, 2 o mallineuletta, joten tämä tosiaan on riittävän yksinkertainen neule mukaan paikkaan kuin paikkaan. Mulla on aina useampi neule kesken ja vähintään yksi riittävän yksinkertainen, jotta sitä voi jatkaa milloin ja missä vain. Tällaisella neuleella saa vähintäänkin päivittäisen minimineulonta-annoksen tehtyä. Niin, olen vuodesta 2006 neulonut joka päivä – olenko ehkä addiktoitunut?

Kaiken kaikkiaan Pärnu oli erittäin hiljainen paikka, väkeä ei ollut juuri missään. Pärnu herännee eloon kesäkuukausiksi.

Linkit
- Scandic Rannahotell
- Pärnu wikipediassa
- ravintola Steffani
- Kylpylä Tervise Paradiis