Viikko 43

Sain unelmapaitani valmiiksi.

Paidan suunnittelu lähti Villavyyhdin kesäakatemiassa elokuussa. Halusin tehdä täysin saumattoman raitapaidan. Lankaa mulla oli Rowan fine tweediä 12 kerää. Upeat värit.

Jennin ja Tuulian avustuksella, sain suunnitelman valmiiksi ja innolla aloin neuloa.

Mutta vähän kainaloiden jälkeen, kun pääsin sovittamaan paitaa, totesin, että tulee vähän turhan väljä ja pelkäsin, että lanka loppuu. Sit sai paita nököttää keskeneräisten nurkassa.

Jossain vaiheessa innostuin jatkaan. VillaLankan Anna vinkkasi, että voinhan tehdä hihoihin kapeammat raidat, näin raitojen värien ei tarvitse olla identtinen etu- ja takakappaleen kanssa. Koska siis mulla oli paria sävyä keriä enemmän kuin toisia, raidoitus hihoihin tuli sen mukaisesti.

Kaikki lanka kului, jopa mallitilkku piti purkaa, mutta hihoista en saanut täyspitkiä. Ja eipähän jäänyt jämälankaa!

Ei tästä ihan mestariteosta tullut, mutta uniikki.

Sit olin keskiviikkona Varpulassa himmelikurssilla.

En todellakaan halunnut tehdä himmeliä, vaan oppia tekniikan.

Täytyy sanoa, että olki ei ole mikään suosikkimateriaali meikäläiselle. Se halkeilee helposti ja on siksi aika vaikea työstää. Oljet liotettiin ensin, jotta märkänä olisi helpompi askarrella. Lisäksi laitoimme olkien päihin vähän liimaa. Itse tein tällaisen ison ikkuna-tähden. Ja kurssilla oli kivaa, Varpulassa on aina mukava tunnelma.

Tänään Egotrippin 20-vuotis juhlakonserttiin.

Viikko 42

Kolin korkeat kalliot
Kansallispuiston kallioista on luettavissa yli 2 miljardin vuoden taakse ulottuva historia. Kolin vaarat ovat jäänne muinaisesta Karelidien vuoristosta, josta vain valkoiset kvartsiittikalliot ovat kestäneet jääkaudet ja eroosion.

Ukko-Koli kohoaa 347 metriä merenpinnan yläpuolelle ja on on Etelä-Suomen korkein kohta. Pielisen rannalta nousevat vaarat ovat Suomen eteläisin paikka, jossa tykkylumi kruunaa talvisin puut.
- Metsähallitus

Puiden naavat kertoo puhtaasta luonnosta.

Olimme syyslomailemassa Kolin vaaramaisemissa paikassa Paimentupa.

Olen löytänyt lajini. Olin ekaa kertaa ratsailla vuonna 2009 ja juuri tällaisilla islannin hevosilla.
Maastoilimme upeissa maisemissa, ihanilla, luotettavilla issikoilla.

Mun eka auto-pilotti oli Pikku Tähti. Sillä oli ihana töltti ja uskalsin myös laukata.

Toisen maaston menin Kolbraulla. Pääsin jopa liitopassia. Wau. 

Noi issikat on niin mainioita - possujonossa mennään turpa kiinni edessä olevan pehvassa. 

Vikan maaston menin Snörpillä. Sen ravi tuntui oudolta, saattoi tosin johtua kevyt satulasta, mutta wau mikä laukka. I-h-a-n-a-a.

Niin, joko mainitsin, että maastot olivat kauniit. Kävin niitä sitten ratsatuksien välissä Mupen kanssa kuvaamassa. Ihana sammalsatumetsä.

Hevoshaka oli suoraan meidän ulko-oven ja ikkunan alla. Upeat näkymät siis.

Kelit suosi ja lähtöpäivän aamuna oli kunnon maakuura.

Keskiviikko aamuna olin Mupen kanssa ulkona klo 5.30. Ulkona oli pilkkopimeää mutta taivas loisti. En ole ikinä missään nähnyt niin upeeta tähtitaivasta, tuntui, että kaikki tähdet loistivat kirkkaina. Onnellinen.

Ihailin myös peilityyntä järveä ja siitä tulikin mieleeni, että talviuintiaika on. Siispä huomenna pulahdan Espoon Pitkäjärveen (joka tosin ei ole tuollainen kaunis ja kirkas vesi).

Heppailuviikko! Jatkuu vielä viikonlopun niin Antonin kuin Horse Shown merkeissä.

Viikko 41

Tällä viikolla on ollut upeita aurinkoisia päiviä, jolloin nämä hienot ruskan värit ovat hivelleet silmää. Mun värit.

Innostuttiin uudistamaan olohuone. Kirjahylly siirrettiin mun huoneeseen ja olohuoneen yks seinä maalattiin siniseksi. Tosi miellyttävä uudistus.

Mun huone on aika täynnä. Mutta eipä siellä tarviikaan kun mahtua kangaspuilla kutomaan. Langat yms. yms. aarteet ovat hyvässä järjestyksessä ja kässäkirjat esillä.

Pari neuletyötäkin valmistui.

Lanka: Lang Super Soxx, schurwolle 49%, baumwolle 35%, polyamid 16 %
Koko: 46
Puikot: 2,5 mm
Menekki: 100 g

Ja liekö viimeinen revontuli? En jaksanut tehdä täysikokoista, mutta mielestäni riittävän kokoinen tästäkin tuli.

Viikko 40

Islannissa.

Alafoss outlet. Perinteiset islantilaiset villapaidat kudotaan löyhäkierteisestä lopi-langasta, jossa on sekä alus- että päällysvillaa. Tarina kertoo, että lopi-lanka syntyi, kun vaimo neuloi kiireellä miehelleen kaulaliinan langasta, jok oli karstattu, muttei vielä kunnolla keritty.

Golden Circle nähtävyyskierros.

Þingvellir, UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2004, Euroopan ja Pohjois-Amerkan mannerlaattojen repeämislaakso. Samaisesta repeämästä pulppusi miljoonia vuosia aikaisemmin laavaa, josta Islanti syntyi.

Geysir, maankuoren geoterminen lämpö pakottaa Geysirin veden nousemaan ylös. Geysirin vieressä sijaitseva pikkuserkku Strokkur purkautuu kymmenien metrien korkeuteen 5-10 minuutin välein.  Jotta Geysir purkautuu, lämpötilan on oltava kuilussa yli 100 astetta, koska syvemmällä veden kiehumispiste on korkeampi paineen ollessa korkeampi. Kun osa vedestä virtaa ulos kuilusta, paine laskee ja vesi saavuttaa kiehumispisteensä ja höyrystyy. Vesihöyryn tilavuus on suurempi kuin vedellä. Kun höyryä syntyy lyhyessä ajassa paljon, se purkautuu räjähdysenomaisesti vesi- ja vesihöyrysuihkuna ilmaan.

Vesiputous Gullfoss.

Kraatterijärvi Keriö, Punaruskeaseinäinen, yli viisikymmentä metriä syvä kraatteri.

Menninkäinen on ihmisen kaltainen, mutta pääasiallisesti näkymätön olento, joka voi halutessaan muuttua näkyväksi. Kansanuskomusten mukaan menninkäiset toimivat yleensä yhteiskunnan moraalinvartijoina, jotka rankaisevat huonosti käyttäytyviä kansalaisia ja tekevät palveluksia hyviksi katsomilleen ihmisille.

Menninkäisten on sanottu olevan langenneita enkeleitä, jotka eivät Jumalan ja Saatanan välisessä sodassa halunneet asettua kummankaan kannattajiksi. Rankaisuina puolueettomuudesta Jumala karkotti heidät maan pinnalle elämään näkymätöntä elämää.

Toisen tarinan mukaan menninkäiset ovat Aatamin ja Eevan pesemättömiä lapsia, jotka Eeva ei kehdannut näyttää Jumalalle. Rangaistuksena piilottelusta Jumala teki lapsista näkymättömiä ja lähetti nämä asumaan maan päälle kiviröykkiöihin ja maanalaisiin luoliin.

Islanninen hevonen.  Islantilaisen tarinan mukaan Jumalat loivat hevosen viimeisenä eläimenä ennen ihmistä. Sen tähden hevonen on kaikista maailman eläimistä eniten ihmisen kaltainen ja ihmisille niin läheinen.

Minivaellus Reykjadaluriin.  Polku vie kauniiseen laaksoon, jossa kuuma ja kylmä joki yhdistyvät. Geotermisesti aktiivinen Reykjadalur on täynnä kuumia lähteitä, kiehuvaa mutaa, kirkkaanvihreitä sammalmuodostelmia ja värikkäitä vuorenrinteitä.

tekstit: Mondo matkaopas, Islanti, Satu Rämö ja Björgvin Hilmarsson