lauantai 9. elokuuta 2014

Jurahöhenwege, vaellus Sveitsissä

Lähes kolmistaan saimme pari viikkoa kävellä Jura vuoristoa ylös ja alas. Kävelymatkaa kertyi kolmessatoista päivässä 173 km. Upeita maisemia, vaihtelevia ja hyvin merkittyjä reittejä. Päivämatkat olivat 2-8 tunnin ja 10-23 km mittaisia. Yöt olimme hotelleissa. Molempien reput panoi noin 10 kiloa. Painavinta oli Mupen ruoka ja meillä molemmilla oli runsaasti juotavaa repuissa. Olimme myös vieneet täyttökassit muutamaan hotellin matkan varrelle. Kaikki sujui ihan täydellisesti, oli hieno reissu. Facebookissa päivitin matkan aikana tietoja ja tässä nyt muutamia kuvia tänne blogiikin.


Sveitsissä vaellusreitit on hyvin merkitty, selkeät opasteet kertovat paljonko ajallisesti matkaa kuluu ja muutoinkin polut ovat selkeästi merkitty. Meidän tahti oli tuo 4 km tunnissa (on muuten hyvin, sillä nuo rinteet ovat jyrkkiä niin ylös kuin alaspäin mentäessä - ja nousua riitti).



Lounasravintola.


Virtaava ja viileä Aare-joki.


Polut vei useamman hevoshaan poikki. Hevoset tulivat uteliaana ihmettelmään Muppea. Aika pelottavaa kun hevoslauma laukkaa kohden ja jarruttaa äkisti liukkaaseen alamäkeen.

Rinteillä oli paljon tehty kokkoja Sveitsin kanssallispäivää 1.8. varten.

Vaeltajan välipala.

Isosveitsinpaimenkoira. 


Postikorttimaisemissa siulu lepää.




Yhtenä aamuna 1.600 metrissä oli niin kova sumu ettei eteensä meinannut nähdä. Onneksi lehmillä on kellot, että kuuli missä ne liikkuu.

En tiedä kuinka monen lehmäniityn poikki menimme, mutta joka kerta pelotti, että ne tulee päälle. Olivat niin kiinnostuneita Mupesta. Tässä vitsailin, että just ehdittiin aidan toiselle puolelle alta pois.....ja kuulin nyt myöhemmin, että Itävallassa lehmät olivat talloneet 45-vuotiaan vaeltajanaisen kuoliaaksi, kun olivat olleet koirasta kiinnostuneita.

Yks reitti mentiinkiin veneellä.





Mont Tendre, Jura vuoriston korkein kohta, 1.679 m.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Kesälaitumilla

Nyt on aikaa harrastaa.

Autoon on pakattu kolmet ridakamat, joten Muppe ja pikku-joi matkaa takapenkillä.







































Meidän perheen suosikki kesälomakohde.



































Suokit Pirita ja Viki.

Puhdas Puruvesi.

Uusin tulokas Feenix poni.

Hikisen maaston jälkeen uimaan.






Taukopaikka: Kuivaharjun maitotilalle mehulle ja mustikkapiirakalle.





























Aamukuudelta, kun muut vielä nukkuu, minä ja Muppe pulahdetaan peilityyneen järveen.



























Naaranlahden naapurissa on issikkatalli, Aurinkolaukka. Pääsin maastoon Soleylla, jolla oli ihanan rauhalliset töltti ja laukka.
































Kesällä on ihana kehrätä.

Vaelluspaitakin valmistui.

























































Nyt pois koneen äärestä ulkoilemaan, kesälaitumille. Nähdään elokuussa.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Isoäidinneliöitä

Kyllä, kyllä, Katju virkkaa.




























Bambu-langoista tiskirättejä.

Vironvillan jämistä eli niistä revontulihuivien lopuista tullee joskus isoäidinneliö, iso sellainen, jota voi sit käyttää torkkupeittona. Luovuin siis ajatuksesta virkata afrikankukista peitto.


















.

Ehdittiinpä viikolla käymään Heinolan kesäteatterissa katsomassa "Ilmasta rahaa". Oli se kyllä hauska esitys, vaikka ei se ihan perinteistä kesäteatteri ole kun tuolla Heinolassa on aina ammattinäyttelijät esiintymässä.

Ja ehdittiin myös Vierumäelle.







































Mä oon aina yhtä surkea kun pelaan golfia, on se sit oikeeta golfia, minigolfia, wii-pelin golfia tai frisbeegolfia, aina tuloksena se 3 yli Parin. Frisbeegolf tuntuu kivalta lajilta ja erityisen hyvä asia on kun Muppekin voi olla mukana.