Matkakäsitöistä

Otan matkalle aina käsityön mukaan. Matkakässän tulee olla riittävän kevyt, jotta kulkee helposti käsimatkatavaroissa, riittoisa, jottei lopu kesken, suht helppo jottei tarvii tarkasti tutkia ohjetta. Niinpä huivi on yleensä lentomatkoilla mulla mukana. Lähinnä matkakässä edistyy lentokentillä ja -koneessa, paitsi viimeksi kun tytär kielsi kentällä neulomasta. Kukaan muu ei kuulemma tee niin, paljon soveliaampaa on selata älypuhelinta.

Niin, matkaneuleessa pitää olla puiset puikot ja aina varapuikot matkassa! Pitkillä automatkoilla suosin Pinaattitunikan mallia. Niitä olen vissiin Suomi-Sveitsi välillä neulonut kuusi! Helppo ohje, kun valmistelee niin, että ennen matkaa neuloo kainaloihin saakka, tämän jälkeen onkin helppo tehdä tunikaa ja helppo keskeyttää nopeasti jos pitää yhtäkkiä ollakin vaikka kartturin roolissa. Pyöröpuikot on parhaat, koska niitä ei vahingossa tiputa vaikka penkin alle.

Monen monta kertaa mulla on matkaneuleena ollut Revontuli huivi. Se toimii aina ja kulkee matkan jälkeen mukavasti neulemiitti työnä. Islannissa mulla oli mukana Kappa. Se oli kyllä pirun tylsä neulottava ja mähän muokkasin siitä ihan omanlaisen ja se valmistuikin sit Portugalissa ja päätyi kauluriksi. Portugalissa aloitettu Liito -huivi on nyt mun UFO listalla. Mulla on todella ohut lanka eikä mitään intohimoa huivia kohtaan, joten täytyy kulkea aika monta neulemiittiä ennen toukokuun loppua, että saan tän Kevään keskeneräiset -haasteen aikana valmiiksi.

Kaiken tämän pohjustuksen jälkeen kerrottakoon, että toinen UFO on valmis! Ihana Songbird huivi. Lankana unelmakevyt ja upea Handun merino-silkki. Tämä näytti neuloessa rievulta, mutta kastelu, pingotus ja kaulaan miljoonakertaa kiedottuna - tämähän on herkkä ja kaunis - kevät!

Parisängyn päiväpeitto vihdoinkin valmis

Parisen vuotta tämä on kestänyt - ikuisuusprojekti - joka lähti liikkeelle ajatuksesta virkata yksi iso isoäidinneliö peitoksi ystävien ja omien Revontulihuivien vironvillajämistä (Aade Artistic 8/2)
Eihän se pala kovin iso ollut kun rupes tuntumaan, että tämä on tylsää ja hankalaa, jospa tekisinkin peiton neljästä neliöstä.

Kun toinen neliö oli tehty, rupesin miettimään joskos tästä tulisi parisängylle päiväpeitto ja jos jatkaisinkin niin, että teen paksumalla koukulla vihreät reunat.......Tulihan tästä hieno ja valtava! Ja nyt se on valmis - kiitos kevään keskeneräiset haasteen. Painoa tälle tuli 1.300 g. Kevään Aaden matkalta ois nyt tarve uusille langoille - kovasti tekee mieli virkata pyöreä peitto.

Metsästä someen

Mä en ihan oikein edes tiennyt mitä taskuneuloosi pitää sisällään kun tänään lähdin Lentävä Lapasen taskuneuloosi tapahtumaan. Oli kyllä mielenkiintoinen pari tuntinen Marja Nousiaisen ja Pauliina Mäkelän johdolla.

Tapahtuma lähetettiin suorana Periscopen kautta. Seuraajia oli yli 100! Nauhoitus on nähtävänä tämän linkin kautta, vissiin vain 24 tuntia, mutta voit kokeilla jos kiinnostaa.

 Me siis neulottiin ja keskusteltiin miten somen eri välineitä voisi hyödyntää, snäpchat, twitter, youtube, periscope....mitä niitä nyt olikaan. Pääpaino tänään oli videoinnin ja live lähetyksen hyödyntäminen.

 Itse olenkin joskus miettinyt jospa siirtyisin pitämään videoblogia. Mutta epäilen sen vievän enemmän aikaa, lähinnä se videon käsittely, editointi. Mähän muutenkin kirjoitan vähän ja julkaisen mielummin kuvia.

Mulla edistyi Songbird-huivi-ufo. Vaikka eihän se kovin vanha työ ole ufoksi. Langat ja ohjeet sain joululahjaksi samoin kuin tuon kauniin projektikassin joka näkyy kuvassa.

Mielenkiinnolla olen mukana taskuneuloosi ryhmässämme, mitä tästä sit vielä kehkeytyykään...

Kevään keskeneräiset haaste

Huomasin Kristiinan blogista tämän haasteen ja lähdenpä minäkin mukaan.

Aikataulu on mulle niin hyvä. Haaste kestää toukokuun loppuun. Itselläni mielessä on pyörinyt nämä UFOt jotka ois kiva saada valmiiksi ennen kuin sapatti loppuu - olen vuorotteluvapaalla vielä maaliskuun loppuun.

1. Isoäidin neliö, parisängyn päiväpeitto viron villasta. Tää on VALTAVA projekti tällaiselle hitaalle virkkaajalle, mutta viimeisimpiä kierroksia menossa - tosin yksi kerros kestää,  tulee hitaasti tuon valtavan koon vuoksi. Viileinä iltoina tätä on ollut kiva tehdä, kun peitto lämmittää sylissä mukavasti.

2. Lemon -paita, johon höyrähdin viime kesänä Titityyn miitissä. Aloitin tämän silloin heti, mutta on tökkinyt pahasti......

3. Songbird -huivi, langat ja ohjeen sain joululahjaksi, mutta jäi UFOksi koska oli mun matkakässä Bahamalla ja matkan kesto oli ilmeisen lyhyt......

4. Liito-huivi, äh, mä aloitan näitä uusia huiveja aina matkoilla.....tämä on viime syksyn Portugalin UFO.

Näiden lisäksi on tekeillä virkattava tunika/mekko, virkattava mandala-villatakki, kevyt paituli Rowanin kidsilkhazesta, virkattava hippo, Puikkomaisterin kirjasta sukat, helmikuun huivikalenterihuivi......mutta nämähän eivät ole UFOja, paitsi ehkä tuo kirjoneulesukka, eli näillä en haasteeseen osallistu. Haasteeseen lähtee siis neljä UFOa.

Ja olenhan mä mukana myös Rukkikuiskaajan Kehrääjän vuosi haasteessa. Että kyllä mun päiviin riittää tekemistä....