keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Parasta just nyt - villa

 Ah. Ihana pakkasaamu. Tuli heti juuri valmistuneelle pipolle käyttöä.



Malli: Jacques Cousteau-pipo
Lanka: Madelinetosh Merino Light
Väri: Grosshopper
Puikot: 2.5 mm
Menekki: 40 g






































Ja oli meillä hyvä jengi koossa taas. Tänään Peroba Cafeen neuletapaamisessa oli jo liki 30 neulojaa. Illan teemana oli Tukuwool, jonka alla näkyvä lankapaketti arvottiin.





























Paketin voittajalla olikin jo Tukuwoolista työ tekeillä, samoin Kristiina oli ottanut omat Tukuwoolinsa mukaan näytille.






































Mä taidan innostua tekemään noita pipoja. Tukuwool vyyhdit on 50 grammaa ja jo yhdestä saa pipon.

tiistai 6. lokakuuta 2015

Tonttutorvinen on salainen....

Kyllä mä oon niin onnellinen ja kiitollinen tästä mun sapattivapaasta. Vihdoinkin on aikaa tehdä kaikkea kivaa.


Tämä aamu alkoi pienessä pakkasessa, mutta upeassa auringonpaisteessa, pitkällä rantalenkillä Mupen kanssa.

























Sitten lähdinkin anopin kanssa TaitoShopiin kurssille.



























Eilinen ilta meni leivinliinoja ommellessa ja tänään kurssilla maalattiin kankaat. Toki kurssillakin olisi saanut kankaan tehdä, osa teki tyynyliinoja ja osa keittiöpyyhkeitä.



























Minun joululahjatehdas tietenkin hämmästytti paikallisia - olen kuulemma aika tuottelias :D


























Nämä pitää vielä silittää ja pestä ennen kuin ovat kokonaan valmiit - mutta mä otan ne kotiin Espooseen kuivumaan.


























Innostuin taas tästä paikasta, että ilmoittauduin jo valokehrä-kurssille. Paperinaru on yksi mun lempparimateriaaleista.





































Auto on pakattu ja Olga köytetty takapenkille. Kotia kohden. Nähdään ja neulotaan huomenna Peroba Cafessa.

maanantai 5. lokakuuta 2015

Ruskaretkellä

Tänään oli hieno päivä ulkoilla täällä Mäntän seudulla.


































Retkeilyn jälkeen aloitin valmistelun huomista kurssia varten.




























Näistä lisää myöhemmin. Olen siis anoppilassa piipahtamassa. Ja taas kaikkea kivaa lähtee mukaan.

Kuten tää Olga-rukki.




























Uus matto mun huoneeseen.




























Ja viel virkatut lapaset Lettlopi-langasta (Mari, sun ei tarvii tehdä tuliaislangoista mulle lapasia ;))



























Mulla on uusin Ilkka Remes matkalukemisena, mutta tuskin ehdin kirjaan kajota. Vaikka kyllä alku vaikutti taas lupaavalta. Mä luen yleensä Remekset samantien. Enhän mä juuri muuta luekaan....mut nyt meen takaisin ompelukoneelle.

lauantai 3. lokakuuta 2015

Ja hohtoneulonnan Suomen mestari on.....

....Katja Fleshler. Onnea Kio!





Tänä vuonna ei edes käyty tiukkaa kisaa Wetterhoffiin hohtoneulonnan SM kisoissa, kun Katja oli ylivoimainen voittaja 34 kerroksellaan.





































Minä ja Mari kisattiin vierekkäin ja tehtiin sama tulos 21 kerrosta.





























Kolme parasta palkittiin upeilla tuotepaketeilla.




























Minäkin kuskina sain taas kivan yllärin. Kristiina oli noteerannut kuinka kiireinen olen tässä viikon sisällä ollut, mutta hyvin oli kannoilla pysynyt kun oli korttiinkin kirjannut mun reitit. Kiitti!





























Kisahan on kaikille avoin. Siinä ei ole maksua, vaan tarvitaan leikkimielistä taistelutahtoa, mukaan vaan. Ensi vuonna on jo viides kerta.

perjantai 2. lokakuuta 2015

Ompelupainotteinen risteily

Siitä olikin jo pari vuotta kun Burda järjesti ekan kässäristeilyn. Muistelin, että siellä oli kiva olla mukana ja tänä vuonna innostuin viime tipassa lähtemään mukaan. Ihan jo pelkästään sen vuoksi kun ohjelman mukaan tuntui olevan ompelupainotteinen reissu ja kun kerta siellä ompelukurssilla olen, sopi teema mulle erityisen hyvin.





















Kurssilla mekko ei ole edennyt. Viime viikon olin pois flunssan vuoksi ja nyt olin täällä.

Eurokankaalla oli yhdessä käsityöopettaja opiskelijoiden kanssa työpaja jossa sai ommella ja käyttää koneita. Ideoiksi oli annettu poncho ja hame. Tartuin heti tuohon helppoon aiheeseen eli ponchoon; ostin Eurokankaalta palan villasekoitekangasta ja menin pajaan koleilemaan saumuria. No tietysti tytöt sanoi ettei tuossa saumuria tarvitse mutta sain sen kuitenkin  saumurilla tehdä ja näin ompelin elämäni ensimmäistä kertaa saumurilla. Se kävi hetkessä.










Kiertelin messualueella - Menita oli ainoana lankakauppiaana mukana, hyvät tarjoukset.





















Mä ihastuin näihin Knitpro Zing puikkoihin jo ihan värin takia. Mutta kun hytissä kokeilin puikkoja, tiesin heti tarvitsemani myös toiset, ohuemmat. Ja Menitan valikoimasta löytyy runsaasti kokoja.




















Kävin kuuntelemassa esityksiä. Eurokankaan ja Mekkotehtaan keskusteluista rohkaistuin ostamaan scuba-kangasta ja menin työpajaan uudestaan.





















Nyt otettiin mittoja,  tehtiin kaava, leikattiin kangas ja ommeltiin saumurilla. Olen niin hämmästynyt että sain tämän hameen tehtyä. Tämä on ihana. Tuli suitsaitsukkelaan ja saumuri on ihana.

























Tukholmassa kävin aamupäivän kävelyllä.




















Saimme toki Burdalta listan hyviä vinkkejä käsityökauppoihin mutta mulla ei ollut tarve lähtee niihin.



























Kävin tietty  Gamla Stadissa jätskillä.























Laivalla esitykset ja työpajat jatkui. Niinpä innostuin  ihan itsenäisesti tekemään toisenkin hameen. Tämä on vielä kauniimpi. Ja mä haluun saumurin!

























Risteilyllä oli yllättävän vähän väkeä. Viime vuonna oli ollut kuulemma  todella paljon. Kyllä Burda kuitenkin lupaili ensi syksyksi jo neljättä käsityöristeilyä. Ideoita ja toiveita voi lähettää päätoimittajalle.

Mä olin yksin matkassa ja nautin. Vain pariin tuttuun törmäsin mutta ainahan sitä on helppo tutustua samanhenkisiin ihmisiin.

























 Aina niin iloinen ja ystävällinen Molla Mills kertoi maailmanvalloitus suunnitelmistaan ja hehkutti juuri ilmestynyttä Virkkuri 3 -kirjaansa. Kirjan työt oli esillä. Jälleen hienoja ideoita ja upeet kuvat kirjassa . Varsinkin kun mun lempipaikassa Kolilla oli käyty  kuvaamassa. Onnea Molla!




















Matkaneuleetkin edistyivät ja tuli rentouduttua. Kiva reissu. Kunpa ensi  vuonnakin olis mahdollisuus lähteä.